Kiimaiset poliisit osa III

Tässä nyt on ollut vähän kaikenlaista, ja on edelleen.

”Minulle oli Helsinkiin tullut lasku ”Vahingonkorvauksia pahoinpitelystä” 6 700 markkaa miehelle joka oli häirinnyt piruuttaan ja törkeästi Kiimaisten poliisien kuvauksia. Varoitin kahdesti ja kovaa, äijä innostui ja nauroi haastaen, hänellä oli kaveri mukana, kolmannella kerralla menin ja heitin miehet nurin maahan. Myöhemmin kävi ilmi, että he olivat eläkeläisiä. Riemu lehdissä oli rajaton: hakkasi eläkeläisiä.” 

Jouko Turkka: Häpeä (Otava 1994)

Kiimaiset poliisit -jutussaan Helsingin Sanomien toimittaja Miska Rantanen kertoo jättäneensä naispääosanesittäjä Merja Larivaaralle yhteydenottopyynnön, johon Larivaara ei vastannut. Artikkeli antaa ymmärtää Larivaaran junailleen Yleisradion kautta Turkan sarjan vuosikausiksi esitys- ja julkaisukieltoon.

Odotettu Kiimaiset poliisit -dvd on kohta kaupoissa, mutta HS:n mukaan vielä viime kuussa Yleisradion edustaja ”vaati Kiimaisten poliisien mustavalkoisia promokuvia vuodelta 1993 hävitettäväksi Helsingin Sanomien kuva-arkistosta”. Rantasen jutusta ei selviä, suostuiko toimitus hävittämään kuvansa.

Tässä nyt on ollut vähän kaikenlaista, ja on edelleen.

Kiimaisten poliisien kolmas episodi on sarjan yhtenäisin ja tunnelmallisin, vailla levotonta poukkoilua kohtauksesta ja ihmiskohtalosta toiseen.

Jatkamme edellisen osan cliffhanger-tilanteesta. Konstaapeli Oiva (Taisto Reimaluoto) on päässyt jyvälle Martti Suosalon esittämän ylilääkärin psyko-poliittisista vehkeilyistä ja joutunut tämän hypnotisoimaksi rantametsikössä. Hypnotohtorin rähjäiset apurit, lyhytkasvuinen ”Kolmen kiveksen Kartsa” ja kaksi muuta kovaotteista hampparia, käyvät käsiksi Oivaan ja hautaavat sankarimme kivikasan alle. Hysteerisesti huutava poliisikollega Marita (Larivaara) hosuu aseen kanssa ja pudottaa sen maahan.

Apurimiehet alkavat lääppiä Maritaa likaisilla käsillään. Pieni Kartsa lähtee kantamaan naista pois. Ylilääkäri sanoo ”Se on meidän kaikkien” ja ampuu nenällään (!) nukutusnuolen Kartsan selkään. Ylilääkärin ja kumppanien piirittämä Marita riisuu nyyhkyttäen virkapukunsa ja alusvaatteensa, pulahtaa järveen ja yrittää uida pakoon. Ahdistelijat uivat tai kahlaavat perässä, mutta dynaamisesti nujakoiva Marita painaa heidät yksitellen pinnan alle.

Oiva vääntäytyy esiin kivikasan alta ja käskee alastoman Maritan sukeltaa roistot järvestä, jotta nämä saadaan oikeuden eteen. Marita kieltäytyy jyrkästi. Rantavedessä halailevasta ja nyyhkyttävästä kaksikosta leikataan kuitenkin kuvaan, jossa nujerretut pahikset ovat samassa veneessä poliisien kanssa.

Samaan aikaan jossain rantahuvilassa vanha tangokuningas (Helge Herala) pitää puhetta, jonka taustalta kuuluu naisten itkua. Heralan suoritus ei ole mitään Valehtelijoiden klubia vaan hieno näyttö Turkan taidosta ohjata tutut veteraaninäyttelijät hätkähdyttävän härskeille kierroksille.

”Rakkaat tyttäreni, rakkaat aviottomat tyttäreni, minä olen teidän kurja isänne”, juhlapukuinen ja itsekin itkuinen herra tunnustaa. Laulajalla ei ole virallista perillistä, koska tytär on tappanut itsensä ja poika on juoppohullu. Syyllisyyden painama tangokuningas sairastaa kurkkusyöpää.

Yhtenä pitkänä lähikuvana tallennettu monologi etenee laulajan tilintekoon Arttu-nimisen veljensä, Kakolassa istuneen raiskaajan kanssa. Paikalla on myös partasuinen Arttu poikineen. Kokouksen tarkoitus on se, että jälkeläiset tappavat onnettomat isäpappansa porukalla. Sarjan hulluin poliisi Hessu (Kai Lehtinen) istuu poikien pöydässä – yhtenä heistä. Traaginen musiikki soi ja viina virtaa.

”Kun me Artun kanssa aamulla astumme Helvettiin, meitä auttaa vain se, mitä me muistamme tästä illasta”, tangokuningas sanoo ja yllyttää tyttäriään railakkaaseen orgiameininkiin. ”Lapset, näyttäkää meille kiimanne kauheus, että me uskallamme Artun kanssa kuolla!”

Arttu toppuuttelee poikiaan. Herala sanoo: ”Kuulkaa pojat, isänne varaa naiset itselleen, käskee teitä vetämään käteen. Teidän täytyy tappaa se!”

Elokuu on ravustamisen ja rapujuhlien aikaa. ”Repikää meidät kynsin hampain ja keittäkää padassa pihalla tuolla”, tangokuningas ohjeistaa jälkeläisiään. Jäännökset pitäisi syödä tai käyttää niitä rapujen pyydystämisessä. ”Kuinka päin rapu kulkee? Perse edellä?”

Vahvassa nousuhumalassa olevat tyttäret alkavat toistaa rapupointtia innostuneesti, etunenässä Leea Klemola. ”Kuinka päin rapu kulkee? Perse edellä!”

Arttu laulaa virttä, jossa polku vie yrttitarhasta Golgatalle.

Siirrytään ulkotiloihin ja kollektiiviseen housut pois -häsläämiseen rannalle sytytetyn nuotion valossa: paljon ähinää ja ysäri-näyttelijälupausten paljaita takapuolia. Tämä on sarjan ensimmäinen iloinen seksuaalinen osuus, mutta seremoniamestarina toimii kuolemaansa valmistautuva vanha laulaja.

Myös Hessu seuraa yleistä elostelua sivusta tuskaisena.

”Tämmöinen olen: raiskaajan poika, uskovan raiskatun synnyttämä ja imettämä. Semmoinen onkin ollut otteeni tissiin alusta saakka. Minä olen saastainen poliisin paska. Antakaa mulle edes tissiä suuhun!”

Klemolan esittämä avioton tytär kutsuu Hessun pimeään pusikkoon. Pilottijaksossa halvaantunut Hessu kävelee käsillään.

Pitkään pois kuvasta olleet Oiva ja Marita ilmaantuvat todistamaan eroottista möyrimistä. Tangokuningas toivottaa heidät tervetulleiksi ja selittää Maritalle, mikä on kupletin juoni.

”Naispoliisi täällä! Näyttäkää ja antakaa kuulua, kuinka elokuinen perse vie”, Herala yllyttää. Marita itkee kotien, perheen ja uskollisuuden perään.

Myös viime jaksosta tutut maaherrat ovat paikalla ja joutuvat villien tyttärien käsittelyyn. ”Meidän puolesta tämä kyllä käy”, eräs kalapuikkoviiksimies huikkaa, vaikka poliisit varoittelevat.

Bileiden tunnelma äityy koko ajan sakeammaksi. Oiva kiipeää tikapuita huvilan katolle. Marita kahlehditaan Arttuun ja tangokuninkaaseen. ”Hän saattaa meidät kuolemaan kuin enkeli”, Helge Herala sanoo ja lupaa laulaa joutsenlaulun. Arttu säestää ”kurtulla” mutta harmonikasta tulee vain muutama säröinen sointu. Marita ilmoittaa olleensa Pelastusarmeijassa ja jatkaa haitarinsoittoa.

”Kuulkaa kaikki järkevät ihmiset, täällä tapahtuu hirveitä”, Oiva huutaa katolla kohti taivasta. Tyttäret läähättävät hurmostilassa ja hyväilevät eläviä rapuja.

”Nainen kuoli, meni ihan veltoksi”, Hessu säikähtää metsässä ja huutaa apua. Partneri on kuollut kiimaan.

”Tähänkö kaikki kaatui? Ei, tämä vasta velvoittaa” tangokuningas pohtii ja esittää joutsenlaulunsa: ”Saan siivetönnä tyytyä maan kylmiin kahleisiin…” Tyttäret piirittävät isänsä ja alkavat repiä ja purra tätä. Marita huutaa kauhusta. Artun pojat käyvät tämän kimppuun paljain käsin.

Aamu sarastaa ja poliisiauto vie pidätettyjen sankan joukon kamarille. Lopputekstit.

Kotimaisen tv-draaman kaikista saavutuksista Kiimaisten poliisien kolmas jakso on se, josta eniten haluaisin nähdä kulissien takaisen making of -dokumentin.

Aloitin blogimerkinnän sitaatilla Turkan rönsyilevästä vaellusromaanista Häpeä, joka on eräänlainen Kiimaisten poliisien rinnakkaisteos. Finlandia-palkinnosta kilpailleen kirjan fiktiivisissä osuuksissa esiintyvät maaherrat ja ylilääkärit saattavat jopa olla tv-sarjasta tuttuja hahmoja.

Maininta Kiimaisten poliisien kuvauksissa tulleista sakoista ei kai ole mitään sepitettä, ja vaikka nimiä ei mainita, romaanista on luettavissa runsaasti sarjan naispääosanesittäjää koskevia näkemyksiä.

Hän oli mielenkiintoinen vain ollessaan ylivoimakkaan tunteen vallassa, tuskissa, himoissaan, kauhuissaan, siis itkiessään ja vapistessaan. Kun hän alussa, ennen kaikkea alttiuttaan esittäen ja itsekään siihen täysin uskomatta astui roolirajojen ja sovinnaisuuden yli, hän oli sitä mitä kohtalo, perintötekijät ja paras tahto ja usko voivat hänestä tehdä. Mutta kaikki perustui siihen, ettei hän itse ohjannut, vaan oli niin voimakkaassa tunteessa, ettei voinut sitä kontrolloida, laskea ja laskelmoida.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s